Christian "Nuunu" Rosing.

Nammineerluni iliniakkaminik

Assigiinngitsorpassuarnik pivijusorpalaartunik eqqumiitsuliortoq:

Inuusoq 29. april 1944 Nuummi, Kalaallit Nuunaat.

Ukiut 40-ut Danmarkimi najugalik.

Eqqumiitsuliortuuninni iluaqutiginerusimasara tassaavoq tusilarnera.
Tusilarnerma isigisannik sakkortunerusumik tigusisinnaalersimmanga, eqqaamallaqqinnerulersissimammanga. kalaalerpaluttunik suliaqarninni.
Taamaakkaluartoq aamma allarpassuarnik suliaqarsinnaavunga.

Makku soorlu suliarnerusarpakka.
Ujaqqanik qiperuisutut suliarisarpakka: marmorit,kalksten, granit, siku, aput.
Qiperuisutut suliarisarpakka: qisuk, tuugaat,nassuit, qisuup issera manngertinnikoq (rav), saarnit, kanngusak.
Qalipaasutut suliarisarpakka: iikkat qalipallugit, olie-tikkat inuit, nunallu, imilertakkanik qalipaaneq, Pastel-qalipaatit, tusch-mik titartakkat.

Nunatsinni pikkorisaanermik suliaqartarpunga.

Uku iliniarfigisimavakka:
Sanasutut, illuliortutut, tekn.ass. iliniartunik sijunnersuisutut, sananermut iliniarfimmi iliniartitsisutut.
Taakkulu pikkorissaatitsininni iluaqutaalluartarsimapput.

Tusillavinngikkallaramalu oqalugianeq ingerlalluarsimavara.

Ataataga Nikolaj Rosing, qalipaanermut pikkorisoq. Iliniarfissuarmilu iliniartitsisutut iliniarnikoq. Nuummi borgmester-ijusimasoq 1950-sikkunni. Kingusinnerusukkullu folketing-ijusimasoq ukiuni 16-ni.

Anaanaga Maria Rosing, palasijusimasup Niels Lynge-jugaluup pania, aamma qalipaallammasuup.
Angaga Hans Lynge eqqumiitsuliortorsuusimasoq, atuakkiortoq, taalliortorlu.

Uvanga imminut eqqartulaassaanga:

Meeqqat atuarfiani assut ajornartorsijutigisimavara atuagarsorneq,(tusilarnera pissutigalugu). Kisianni paasiartulersimallugu, atuaqatinnit tamanit assassorneq , qalipaaneq titartaanerlu ajornannginerpaatillugu.

1958-simi ukiakkut Danmark-imut pivunga, ataataga Knud Rasmussen-ip Højskolissaanut Sisimiuniittussamut ittunngornissaminut sungijusariartornerani meeqqat nukarliit pingasut ilagisinnaasimammagit.

Sijunertaagaluarpoq qaammatit arfineq pingasuinnaat Danmark-imiisasugut. Jannuar-illi naalernerani 1959-mi umiarsuaq sijullermeerluni nunatinnukareerluni Kap Farvel-ip avataani kivimmat, inuit 100 missaat ilaasoralugit.

Tassanilu ilaasut ilagivaat folketing-imut ilaasortaagaluaq Augo Lynge, ataatagalu Augumut sinniisussaagami kingoraarlugu folketing-imut ilaasortanngortariaqarsimavoq.

Taamanikkut 15 missaani ukioqarpunga, tassalu inuuneq Danmark-imi sinnattorisimanngissannagara inuunerilerlugu, tamannalu qularnanngivissumik uvannut iluaqutaasumik sunniuteqarsimavoq.

Meeraaninni qatanngutigiinni arfinilijusuni kisima atuagarsornerup tungaatigut inorsartuusimavunga, tamannalu uvannut oqitsuusimanngeqaaq. Assullu sukkut arlaatigut nallersuukkusunnarluni, assasornerullu tungaatigut piginnaanikka kisiisa sakkussatut pijukkullugit. Taamaakkaluaq pijumassuseq sakkortooq pigalugu.

Taamanikkut atuakkanik atorniartarfimmiit atuakkat uumasunik assiliartallit atorlugit titartaaneq sungijusalerpara. Uumasullu nunatsinni uumasut tulleriiaarlugit titartartarlugit imminut sungijusarluga. Taamaaliortillunga malugilerpara titartakkakka tamaasa niaqquma iluani kaavitissinnaalerlugit, iluserlu nammineq iluarisara toqqarsinnaalerlugu, soorlu qarasaasiaq atorlugu aamma tammaaliorneq ajornangitsoq ullutsinni.

Taanna piginnaaneq kingusinnerusukkut iluaqutigilluarsimavara pikkorissaaneq aallutilerakku, aammalu pinnersaatinik qiperuisalerninni atorluartarlugu.

Taama imminut pikkorisarnera ukiuni 30-ni ingerlasimavoq, tassalu suna pikkoriffigisutut misigileraangakku allamik pikkorissagassanut ikaarsaartuarlunga. Kisianni tupigisarpara misilerakkakka nutaat pileraangakkit ajornannginaartarneri.

Taama ukiuni 30-ni imminut pikkorissareerlunga, imminut oqarfigisinnaalerpunga, tassa qatanngutinnut nallersuutissallunga ajornikuujunnaarpunga.. Tamannalu pakatsissutiginngisaannarpara sulimi inuutillunga ilikkagassat nungunnavianngimmata.

Aperineqassagaluaruma suna suliarisimasannik uvannut pingaaruteqarnerpaasimasoq. Tassaasagaluarpoq ”Aataarsuaq” ujaqqamik qiperugara Nuummiittoq, Ilisimasutusarfiup silataaniittoq.
Taannami takussutissatut Nuummiunut tunngatippara. Meeraagallarama tusilarlungalu sanngiissimanera nalunngimmassuk, ullumikkullu nukittorlunga sapigaarutaasavissimaninnut uppernarsaatissatut takutikkusullugu.

Oqartoqartarpoq, eqqumiitsuliortuussagaanni eqqumiilaartusariaqartoq:

Qulequtaanut isumaqataalluarpunga, unalu assersuutitut oqluttuarilaassavara.

1961-mi sijullerpaamik sijutinnik pilattartippunga, ukiuni 16-nini sijulloreerlunga, naak suliaritinnera iluatsikkaluartoq tutsarissingiivippunga, naak tusartaateqaraluarlunga.

Qaammatilli arlaqanngitsut qaangiuttut ullut ilaanni uffartillunga imeq kuseriarneq ataaseq sijutinnut pulavoq. Igalaasaqannginnamalu qamungangaatsiarsuaq pulalluni. Tassanngaannarlu tutsarisseriataarpunga sekuntinik qulinik sivisutigisumik. Allaat sanilitta radio-a inuillu silami oqalunnerat tusaasinnaallugu.

Taanna misigisaq tupinnartoq tipaatsuallaatigeqaara, aaliangerlungalu nammineq misilillugu tutsaritsigilerpunga.
Qiviuusat (vat) imermut tarajulimmut misullugit sijutinnut mangullugit, taqqamanilu illuaqattaartillugit imeq asaffimmiit kuunnera tusalersiillugu passuttuarlugit, qiviuusallu angissusii allanngoratillugit.
Qaammatit sisamat missaani misiliraareerlunga ima tutsrissitigivunga, tallimariaammik tusasinnaangorlunga, taavalu tusartaatikka atigaangakkit allatulli tutsaritsigisutut misigisimalersarlunga.
Sijutima illua suliaritinnikuunngimmat qiviuusat annikitsuararsuit atorlugit pisarama illualu annertuut atorlugit, taava ima oqartarpunga 15 vat 100 vat tusaaniutigalugit.

Qanorluunniit upperinngitsigissagaluarussiuk, ukiuni 41-ni ullut tamaasa taarsertarlugit atorluarpakka, nakorsallu uvannik pilattaasimasut sapersivissimagakkit oqarput, tassa illit pitsaanerusumik angusaqarputit, uvagut sapikkatinnik.

Ukiullu 41.rut qaangiunnerisigut siutinnguakasiikka passunnermik nungullarsimagunaramik tutsarissaatikka atorsinnaajunnaarmata nutaamik pilattartittariaqalersimallunga. Allatullu ajornartumik ukiut marlungajaat tusaasaaruttariaqalerlunga, aatsaallu 15.dec. 03. tusaasaqaleqqillunga.

Tassalu eqqumiitsuliortup eqqumiikalaartuunissaat eqqorlugu malillugit.
Taamak pivijusorpalaartunik eqqumiitsulioriaatsimik aallutaqarluni tusaasaqarnissaq pingitsuugassaanngilaq, nunatta nipai tusarnersut malinnaaffigissagaanni.

Eqqumiitsuliorneq inuusutissarsiutigilerpara 1987-mi ullumilu 2004 allapparput suli inuussutissarsijutigalu.

Inuussutissarsijutiga pisuunnguutigisinnaanngilara, kisianni pisoorsuartut misigisimasarpunga.
Allattaasera meerarpalugissagaluarussiuk, taava oqaannarusuppunga, atuagarsortarissanuk sapersartuarpunga, kisiannili oqaatsikka erligigakkit ikiuni 40-ni Danmark.imi najugaqaraluarlunga suli kalaalisut allanneq oqalunnerlu ajornartorsijutigilinngilakka.